Aurinkoista viikkoa

Oikein ihanaa ja aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille blogini lukijoille! Ulkona paistaa aurinko ja on kirpeä pakkassää :)

Kuvissa Elohiiren suloinen Minja-vauva.

Kiirettä, kiirettä

Aikas kiirettä on pitänyt viime ajat. Töissä on ollut aika kiireistä ja iltaisin istun parilla luentosarjalla yliopistolla ja sen lisäksi alkoi englannin opiskelu viime torstaina. Valitsin sellaisen ALMS-ryhmän, missä opiskellaan lähinnä itsenäisesti. Olin aivan paniikissa, kun viime torstaina kävelin aloitusluennolle. Enpä ole juuri englanti tarvinnut viime vuosina ja kun on tullut käytyä "Häkkisen kielikoulukin" (=ääntäminen surkeaa). Mutta tunnilla olikin tosi leppoisaa. Opettaja oli oikein mukava, puhui selkeästi ja rauhallisesti. Ymmärsin kaiken. Ja jopa puhuinkin englantia luokassa! Ylitin siis itseni. Nyt kevään aikana täytyy saada 71 tuntia englannin opiskelua täyteen. Aloitin innokkaasti jo eilen; luin kirjaa 2,5 tuntia ja tein tehtäviä 2 tuntia. Enää 66,5 tuntia jäljellä!

Häntä pyrstöön

"Häntä ylös, pyrstö alas, muista suoliluut, hengitä!" Tässä muutamia "komentoja" eilisillan ja tämän aamun MP pilates -peruskurssilta. Oli tosi hyvä kurssi. Ei kovin hankalia tai monimutkaisia asentoja, mutta uskomattoman vaikeita syvien lihasten jännityksiä ja hengitystä. Pilateshan on kehonhallintaa. No okei myönnetään, välillä oli hankaliakin asentoja, joissa vaadittiin tasapainoa. Välillä meni hengitykset ja jännitykset ihan sekaisin. Mutta kyllä sen perusperiaatteen jo alkoi hoksaamaan. Todella haasteellista. Ja keskittymistä vaativaa - jos ajatus hetkeksikin herpaantui, jo meni kaikki sekaisin.

Eilen illalla pilateksen jälkeen janotti, pissatti ja väsytti. Ja olo oli kuin hierojalla käynnin jälkeen. Tänä aamuna vatsassa tuntui, että jotain oli tehty. Ja kroppa tuntui jotenkin hyvän "irtonaiselta" ja liikkuvaiselta. Taidettiin kyllä jäädä Elohiiren kanssa pilates-koukkuun. Minä jo ilmoittauduin torstai aamun Method Putkisto syvävenytys -tunnille :-) Niin ja ostimme jumppapallot (siis sellaiset pienet) sekä pienet nystyräpallot. Niiden kanssa voi tehdä hyviä venytyksiä. Ei tarvitse enää hierojalla käydä selän jumien takia, kun opettelee Method Putkistoa.

Hyviä uutisia

Mies kävi eilen Töölön sairaalassa lääkärissä. Röntgenkuvissa näkyi, että niska on parantumassa hyvää vauhtia. Vielä ei saa kuitenkaan mennä töihin, vaan sairaslomaa tuli 2 kuukautta lisää. Salilla saa kuitenkin alkaa kuntouttamaan kättä. Ottavat vielä varmuuden vuoksi magneettikuvan kuukauden tai kahden päästä. Ja särkylääkkeitä on vielä syötävä - ei Mies ilman niitä vielä pärjääkään. Jos lääkkeet jättää nyt pois, on vaarana, että kipu kehittyy neuropaattiseksi kivuksi elikkä erittäin vaikeaksi hermovauriokivuksi. Muutoinkin on kyllä se vaara olemassa, mutta lääkäri oli kuitenkin erittäin toiveikas, että hyvin tässä käy. Halvaantunut ojentaja ja rintalihas "toipuvat" ajan mittaan kokemastaan. Elikkä kaiken kaikkiaan erittäin hyviä uutisia. Ainoastaan sairasloman jatkuminen oli Miehelle pettymys - hän kun olisi mielellään jo mennyt töihin.

Tänään Mies sitten treenasi jo salilla. Oli kuulemma vedellyt samoilla painoilla meidän Pojan kanssa ja jossain laitteissa pienemmilläkin painoilla, kuin Poika. Elikkä aika pohjalta hän saa aloittaa. Mutta minusta Mies oli silmin nähden tyytyväinen tultuaan salilta. Pääsihän hän nyt kuntouttamaan itseään. Alla kuva Miehestä vuodelta 1987. Silloin hän kilpaili kehonrakennuksen SM-kisoissa. Tuloksena pronssia. Sen jälkeen on tullut muutamia suomenmestaruuksia penkkipunnerruksessa. Nyt hän on jo "jäähdytellyt" vuosia elikkä treenannut vaan ihan hyvän kunnon vuoksi. Minäkin aloitan uuden harrastuksen huomenna - menen Elohiiren kanssa Pilates-tunnille. Aika jännää.

Kummityttö oli yökylässä. Ja että meillä oli hauskaa. Eilen illalla Ida kävi ihan ylikierroksilla; juoksenteli vuorotellen Kimin huoneeseen ja olohuoneeseen ja teki kummassakin paikassa temppuja; kuperkeikkoja ja muita punnerruksia. Ja nauraa räkätti.

Käytiin saunassakin illalla; Ida heitti kovasti löylyä ja istui pesuhuoneessa löylykipossa (kun ei meillä enää ole vannaa). Yöllä teki ensin mieli maitoa ja kun ei maitoa tullut, sitten tuli ikävä äitiä. Mutta siitäkin selvittiin :-)

"Mikä täällä haisee?"

Lukemista ja kirjoittamista

Sain tänään kahdesta kurssista yhteensä viiden opintoviikon merkinnän. Toisesta kurssista sain kolmosen ja toisesta nelosen (asteikko on 1-5). Vähän tuo kolmonen jäi kaivelemaan, mutta pääasia, että sain kurssin läpi.

Nyt keväällä aion suorittaa kaikki opinnot, niin että jää vain pelkkä gradu tekemättä. Viestinnästä on suorittamatta 2 luentosarjaa: "Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt" sekä "Mediahistoria". Näihin taisi kumpaankin liittyä luentojen lisäksi luentopäiväkirja sekä essee. Lisäksi pitää tehdä työanalyysi toimittajan työstä. Käytännössä siis essee, missä pitää käyttää lähdekirjallisuutta ja haastatella toimittajaa. Olen jo alustavasti sopinut haastattelevani yhtä tuttavaani, joka on Keski-Uusimaa -lehdessä toimittajana. Näiden kolmen homman jälkeen on viestinnän sivuaine suoritettu!

Sosiaalityössä minulta puuttuu myös 2 luentosarjaa, mitkä suoritan nyt keväällä: "Riski, kontrolli ja nuoret rikoksentekijät" ja "Kuntoutuksen monimuotoisuus". Ja näihinkin liittyvät luentopäiväkirjat. Lisäksi on 2 tiedekuntatenttiä sekä pro-seminaarityön laajentaminen kandin työksi (jos vain mahdollista). Menen keskustelemaan tästä keskiviikkona laitoksellemme.

Ja sitten vielä viimeisenä - englannin suullinen. Voi hurja, tämä se on kaikista haastavin. Kaikesta muusta selviän lukemalla, mutta englanti. Huh huh. Englannin kirjallisen olen jo suorittanut, mutta tämä puhuminen..... Ilmoittauduin jo sellaiselle ALMS-kurssille, mikä on jonkinlaista itseopiskelua. En ymmärrä, miten sillä voi läpäistä tämän kurssin, mutta jos se on mahdollista, niin sinne siis....

Uudenvuodenlupauksia

Hip ja hei - Uusi Vuosi ja uudet kujeet. Viime vuoden olin juomatta alkoholia, en siis juonut pisaraakaan minkäänlaista vettä vahvempaa. En yleensäkään ole paljoa juonut, mutta nyt siis ajattelin, että saa se vähäkin jäädä. Saattaa olla, että jatkan samalla mallilla tämänkin vuoden. Lisäksi yritän olla syömättä karkkia ja pullaa! Tätä ei kukaan usko, sillä olen tosi kova syömään makeaa, joka päivä täytyy saada jotain herkkupalaa. Mutta iän myötä alkavat nuo herkkumunkit näkymään liian hyvin vyötäröllä, niinpä yritän unohtaa ne kokonaan. Kohtuuteen en nimittäin munkkien kanssa pääse, se on joko kaikki tai ei mitään. Nyt siis yritän sitä ei mitään!

Ida oli meillä yökylässä muutama viikko sitten. Iitu tykkää järjestellä tädin laatikot uudelleen: